“Jokainen novelli on pieni kokonainen maailma, jonka saa hetkeksi omaksi vain lukemalla sen.” Mitä järkeä on koostaa vanhoista novelleista kokoelma. Tarinathan on jo kertaalleen nähty! Siinä on paljonkin järkeä. Ensinnäkin se on kooste siitä, että kirjoittajan työ on matka, ja sen matkan varrella tapahtuu kaikenlaista. Kirjoittaja kehittyy, muuttuu, kokeilee asioita ja siirtyy uusille urille. Jotain … Continue reading Hylättyjen novellien kierrätystä

Kirjallinen ala muuttuu ja muokkautuu koko ajan. Kustantamojen on revittävä leipänsä yhä tiukkenevassa taloustilanteessa, samoin kirjailijoiden. Samaan aikaan moni (yhä useampi) kirjoittaja haaveilee esikoiskirjastaan tai kirjailija seuraavasta teoksestaan, ja etsii sitä oikeaa kustantamoa, tai edes ylipäänsä kustantamoa. Alalla on paljon toimijoita. Jos käy läpi Suomen kustannusyhdistyksen listaa, löytää melkoisen valikoiman potentiaalisia kustantamoita. Kaikkia pieniä sielt

Tolkien-diili -käsitteen olen oppinut tovereilta Saloranta ja Sisättö, kiitos heille!

Tänä vuonna julkaisuni ovat ruuhkautuneet keväälle. Vuodet eivät tosiaan ole toistensa kaltaisia. Maaliskuussa ilmestyi mysteeriromaani, paranormaali dekkari, kauhukirja – tai miksi sitä nyt sitten haluaakaan kutsua – nimeltään Metsän äiti (Atena). Pari päivää sitten ilmestynyt Kirjanoita (WSOY) on suunnattu nuorille ja on urbaania fantasiaa, mutta se on yllättävästi eräänlainen sisarkirja Metsän äidille. Työstin molempia käsikirjoituksia … Continue reading Kummia sisaruuskir

It’s fantastic to be 42 and a Guest of Honour in Finncon. I went to my first Finncon 16 years ago and had no idea of everything that would happen since then, and in what kind of narrative fantastic worlds I’d be immersed. It’s surprisingly difficult to compress your own extensive work into one account. … Continue reading Guest of Honour speech in Finncon 2016

Olen viime aikoina päässyt taas lukemisen makuun. Osittain siksi, että on ollut tarvetta etsiä sopivaa taustamateriaalia, osittain myös siksi, että olen vihdoin saanut taas jonkinlaisen tuntuman lukemiseen. Runeberg-esiraaditus taisi tosiaan viedä lukemisesta terän useammaksi vuodeksi. Noin 150 kirjaa puolessa vuodessa oli liikaa. Toisaalta olen myös kirjoittanut enemmän kuin laki sallii. Niin, ja hankin Kobon, jotta … Continue reading Kirjoja, kirjoja